Heräsin eilen jo hieman 5:n jälkeen aurinkoiseen aamuun. Jäin kuitenkin vielä vajaaksi tunniksi makuupussiin odottamaan että aurinko myös nousisi puiden latvojen yli. Yön aikana oli tosiaan satanut, joten purin miltei heti noustuani teltan ja ripustin sen kuivumaan. Siirryin sitten viereiseen huoltorakennukseen syömään aamiaista ja katsomaan säätiedotetta ja Huomenta Suomea TV:stä. Pakkasin huolellisesti kaikki varusteet kärryyn ja valmistauduin kiireettä tämän matkan viimeiseen pyöräilypäivään. Mannilanniemen huonokuntoiselle soratielle lähdin varovaisesti rullailemaan hieman ennen 9:ää. Yhdessä ylämäessä talutin jopa pyörää kun pito loppui irtosoralla.
Onneksi tiet 434 ja 435 olivat hyväkuntoisia ja liikenne vähäistä, joten päivän etapin ensimmäisestä osasta jäi soraisen alun jälkeen hyvä mieli. Sulkavalla riitti jutteluseuraa kun jäin kaupan oven viereen syömään äsken ostetut lihalörtsyt sekä muut välipalat. Sulkavalta lähdettyäni kohtasin toisenkin retkipyöräilijän. Hän oli Alankomailta kotoisin ja peräti Nordkappiin menossa. Vaikka olimme molemmat menossa Savonlinnan suuntaan emme varsinaisesti ajaneet yhdessä. Nähtiin kuitenkin vielä tuon jälkeen pari kertaa, ohittaen toisiamme aina kun toinen pysähtyi tauolle.
Savonlinnaan saavuin n. klo 13.20, kärsittyäni ensimmäisen kerran teknisistä murheista. Takavaihtajani ei ollut pysynyt ihan säädöissä ja vaihtaeessani pienimmille vaihteelle ketju hyppäsi pois takarattailta ja jumittui pakan ja pinnojen väliin. Nostin ketjun paikoilleen ja pysähdyin seuraavalle huoltoasemalle pesemään käteni. Perillä Savonlinnassa odotin hetken paikallista oppaani jonka seurassa kävin katsastamassa Olavinlinnan. Pakollisen turistikierroksen jälkeen kävin vielä vaateostoksilla, hankkimassa lisää ns. siviilivaatteita. Olin pitänyt iltaisin samat shortsit ja t-paidan jokaisella leirintäalueilla ja muilla majoituspaikoilla joten oli aikaa vaihtaa uusin viimeistään perillä Punkaharjulla. Kotoa asti kun en viitsinyt raahata ylimääräisiä vaatteita.
Kun ulosmenoreittiä Savonlinnasta yritin väkisin lyhentää ajoin ensimmäisen kerran harhaan, suunta oli oikea mutta tie väärä josta seurasi noin 6 km:n sakkolenkki. Samassa yhteydessä ilmeni myös matkan toinen teknikaali: olin ajanut rautatiekiskoihin ilman asiaankuuluvaa varovaisuutta, jonka seurauksena takakiekkosta pari pinnaa olivat löystyneet ja vanne alkanut hankkaammaan jarrupaloja vastaan. Rihtasin kiekon sen minkä pystyin tien päällä ja avasin takajarrun että pääsin ainakin jatkamaan matkaa.
Viimeiset 30 km Punkaharjulle olivat sekoitusta tuskaa ja riemua. Tunsin ja tiesin että kuntoni oli jopa noussut viikon aikana, mutta samalla aloin olla Savon mäkiin melkein kyllästynyt eikä voimaa juuri enää irronnut jaloista. Kruunupuisto sijaitsee erittäin kauniilla paikalla, Harjutie joka vie tänne vt 14:ltä ei kuitenkaan seuraa harjua vaan matkassa on muutama putous lähes järven tasolle jonka jälkeen pitää uudestaan kiipeä ylös harjun huipulle. Loppurutistus Vaahteransalontien mäessä ja kaarto hotellin pihaan. Pääoven edessä odotti pieni vastaanottokommitea kamera valmiina. Puuskuttuani hetken kirjauduin sisään hotelliin ja sain tietää että saisin viedä pyörän mukanani hotellihuoneeseen. Tein 'pakolliset' päivitykset nettiin, istuin hetken tuijottamassa seinää ja kävin pitkässä suihkussa. Uudet vaatteet päällä liityin sen jälkeen muuhun porukkaan ja osallistuin loppuillan ohjelmaan. Tehtävä suoritettu.
Pahoittelen tämän blogipäivityksen viivästystä. Palattuani kotiin kirjoitan vielä yhteenvedon tästä reissusta. Sitä ennen on kuitenkin paljon sulatetaavaa, joten tarkkaa ajankohtaa sen julkaisemiselle en lähde arvailemaan.
...
Päivä numeroina: 97,45 km, 5h4m50s, 19,18 km/h avg, 57,8 km/h max.
Kokonaismatka: 562,3 km (564,87 km).
